torstai 4. lokakuuta 2018

Paranna Itämeren tilaa syömällä kotimaista kalaa

Milloin viimeksi lautasellasi oli kotimaista kalaa? Suomalainen kala on huipputerveellinen proteiininlähde, jota syömällä voit parantaa ympäristön tilaa. Syömällä kotimaista silakkaa, kilohailia ja vajaasti hyödynnettyjä kalalajeja, kuten särkeä, poistat ravinteita vesistöistä ja siten parannat niiden ekologista tilaa ja virkistysarvoa.

Itämeren rehevöitymisongelma oli menneenäkin kesänä otsikoissa sinileväkukintojen muodossa. Yksittäinen kuluttaja voi  vaikuttaa Itämeren tilaan syömällä murtovesialtaamme särkikalojen lisäksi silakkaa ja kilohailia.

Kotimaisessa kalassa piilee valtavia, vielä hyödyntämättömiäkin mahdollisuuksia. Kalan kysyntä on kasvanut, mutta kotimaisen kalan osuus on kulutuksesta on tällä hetkellä pieni. Kalan tuotannon ja saatavuuden parantaminen on toimialan kehittymisen suurin pullonkaula. Suurin osa suomalaisten syömästä kalasta on kasvatettua, mutta tässä kirjoituksessani keskityn kaupallisen kalastuksen haasteisiin.

Haasteita sisävesillä, rannikolla ja avomerellä

Kaupallisessa kalastuksessa on erilaisia haasteita rannikolla, sisävesillä ja avomerellä. Rannikkokalastuksen merkittävin ongelma ovat hylkeet ja merimetsot, joiden aiheuttamat saalistappiot ovat paikoin niin vakavia, että kalastus uhkaa loppua kokonaan. Sisävesillä keskeisiä haasteita ovat logistiikan, pyydyksien sekä saaliin käsittelyn kehittäminen. Troolikalastusta ovat vaivanneet etenkin puutteet satamainfrastruktuurissa. Kuntien sitoutuminen kalasatamien kustannuksiin ja ylläpitoon vaihtelee, ja jätevesistä aiheutuvat kustannukset muodostavat huomattavan kuluerän.
Kuva: Meri- ja kalatalousverkosto

Troolikalastuksen saaliskalat, silakka ja kilohaili, muodostavat valtaosan kaupallisen kalastuksen saaliista (vuonna 2017 yhteensä 150 miljoonaa kiloa). Pienikokoinen silakka ja kilohaili menevät pääasiassa vientiin ja rehuksi, mutta Venäjän tuontirajoitteet ovat painaneet hintaa alas. Harri Holkerin neuvoa ei ole kuultu, sillä elintarvikesilakan menekki on pientä.

Ratkaisuja rahastosta

Työssäni kalatalouden verkostokoordinaattorina olen päässyt seuraamaan toimialan kehitystä. Viime vuoden lopulla aloittaneet kalatalouden kehittämisryhmät ovat tuoneet alan toimijat yhteen ratkomaan kalatalouden ongelmakohtia.

Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta on rahoitettu useita rannikko- ja sisävesikalastuksen ongelmien ratkaisuun keskittyneitä kehittämishankkeita. Merkittävässä asemassa ovat Luonnonvarakeskuksen koordinoimat kalastuksen sekä tutkijoiden ja kalastajien välisen kumppanuuden innovaatio-ohjelmat.

Troolikalastuksen haasteiden ratkaisemiseksi on suunnitteilla pilottihanke, jossa testataan rahoitusinstrumenttien käyttöönottoa. Lisäksi strategisesti tärkeimmissä kalasatamissa tullaan kokeilemaan sopimusmallia, jolla selkeytetään sataman eri toimijoiden rooleja. Kalastuksen innovaatio-ohjelmassa kehitetään vähäarvoisesta kalasta, kuten silakasta, korkean lisäarvon tuotteita.

Kalassa on järkeä

Hankkeiden lisäksi tarvitaan koko arvoketjun yhteistyötä, kalastajasta kalakauppiaaseen. Kuluttajille pitää tarjota houkuttelevia tuotteita sopivaan hintaan. Onnistumisten takana on tehokasta viestintää, tuotekehitystä ja innovaatioita.

Itse uskon vahvasti elinkeinokalatalouden tulevaisuuteen, koska ihmisten ympäristötietoisuus tulee väistämättä vain lisääntymään. Olisi järjetöntä olla hyödyntämättä näin järkevää resurssia: ympäristöystävällistä, terveellistä ja läheltä saatavaa ruokaa.

Lisää kalataloudesta, kalatalousrahastosta ja sen rahoittamista hankkeista voit lukea www.merijakalatalous.fi-sivuilta.

Tuomas Metsäniemi
Kalatalouden verkostokoordinaattori

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti