keskiviikko 31. elokuuta 2016

Tukimaksut ovat EU:ssa monen tahon valvonnassa

Yhteisten julkisten varojen käyttö tyypillisesti edellyttää valvontaa. Maatalouden ja maaseudun tukien käyttöä valvotaan Euroopan unionissa monella tasolla. Jäsenmaiden maksajavirastot vastaavat tuensaajiin kohdistuvista tarkastuksista. Euroopan komissio ja tilintarkastustuomioistuin puolestaan tarkastavat jäsenmaiden valvontajärjestelmien toimeenpanoa. Valvonnalla EU pyrkii varmistamaan, että tukia maksetaan oikein perustein ja sääntöjenmukaisesti kaikissa jäsenmaissa.

Maatalous- ja maaseututukia maksettiin EU:n rahastoista vuonna 2014 yhteensä noin 58 miljardia euroa. Se vastaa suuruudeltaan Suomen valtion talousarvioesitystä vuodelle 2017 (55 mrd). Suomessa tukia maksettiin vuonna 2014 noin 2,1 miljardia, josta EU:n osuus oli noin 963 miljoonaa.

Tukien valvontavelvoitteet tulevat EU:n lainsäädännöstä. Velvoitteet koskevat EU:n rahoittamia tukia. Kansallisten tukien tarkastuksista säädetään kansallisesti. Lisäksi Valtiontalouden tarkastusvirasto tekee omia tarkastuksiaan sekä EU:n että kansallisiin varoihin. Nämä tarkastukset ovat yleensä laajoja järjestelmätarkastuksia ja niitä tehdään muutamia vuosittain.

Jäsenmaat vastaavat valvontajärjestelmästään 


Jäsenmaat huolehtivat valvontajärjestelmän toimeenpanosta. Siinä kaikille tuki- ja maksuhakemuksille tehdään ensin hallinnollinen tarkastus, jossa arvioidaan tuenhakijan ja tuen oikeellisuus asiakirjatarkastuksilla. Hallinnollisiin tarkastuksiin kuuluvat myös ristiintarkastukset tietojärjestelmissä olevista tiedoista. Investointeihin liittyy tuen maksamisvaiheessa varmennuskäynti, jossa maksujen tarkastaja käy varmistamassa, että tuettu investointi on toteutettu, rakennus rakennettu ja kone hankittu.

Hallinnollisten tarkastusten lisäksi tehdään tarkastuksia paikan päällä. Kohteena on vuosittain 5 % viljelijätukien saajista. ELY-keskusten tarkastajat tekevät tätä valvontatyötä. Noin 250 tarkastajaa tekee noin 3000 käyntiä tiloilla vuosittain.

Investointi- ja kehittämishankkeissa tarkastuskohteiden määrä vastaa 5 %:a vuosittain maksetusta tuesta. Tarkastukset on keskitetty Maaseutuvirastoon. Teemme vuosittain 200–400 tarkastusta. Lisäksi investointeihin tehdään viimeisen maksun jälkeen sitoumustarkastuksia. Näillä tarkastuksilla varmistetaan, että investointi on ollut tuetussa käyttötarkoituksessa eikä omistus ole vaihtunut ilman ELY-keskuksen lupaa.

Vuodesta 2015 on tarkastuksiin tullut vielä yksi uusi valvontataso. Maaseutuviraston on EU:n maksajavirasto, jonka tilintarkastajan on valvottava tarkastusten laatua tekemällä varmennustarkastuksia. Otantatarkastuksen jälkeen tilalle tai yritykseen voi siis tulla uusi tarkastaja tekemään uudestaan saman tarkastuksen.

Komissio tekee tarkastuskäyntejä jäsenmaihin

 
Komission maatalouden ja maaseudun kehittämisen osaston tarkastajat käyvät jäsenmaissa tekemässä tarkastuksia. Brysseliin lähetetään ennakkoon tarkastettavaan tukijärjestelmään liittyvät aineistot, kuten esimerkiksi tarkat vuosikohtaiset selvitykset Suomessa tehdystä valvonnasta. Komission tarkastuskäynti Suomessa kestää yleensä viikon. Tarkastajat valitsevat maatilat ja yritykset, joissa he käyvät paikan päällä ja joiden asiakirjat tarkastetaan.

Maaseudun kehittämistuissa viikon aikana tarkastetaan 10–20 tapausta. Viljelijätuissa asiakirjatarkastuksessa on enimmillään 100 tilan paperit.

Tarkastuksen jälkeen alkaa hallinnon kirjallinen keskustelu: komissio esittää havaintonsa ja pyytää mahdollisesti lisätietoja. Vastausaikaa on kaksi kuukautta, jona aikana kokoamme aineiston yhteen Mavissa. Kirjallisten selvitysten jälkeen järjestetään tarvittaessa vielä neuvottelu komission ja jäsenmaan välillä. Neuvotteluihin osallistuvat maa- ja metsätalousministeriön ja Mavin asiantuntijat. 

Tilintarkastustuomioistuin valvoo komissiota


EU:lla on erikseen myös varainhoidon valvoja, tilintarkastustuomioistuin. Sen tarkastajat tekevät tarkastuksia jäsenmaissa samoin kuin komissio. Tilintarkastustuomioistuimen valvonnan varsinaisena kohteena on kuitenkin komissio. Tarkastuksilla se varmistaa, että komissio on hoitanut omat jäsenmaahan kohdistuvan valvontavelvoitteensa.

Tilintarkastustuomioistuin raportoi toimistaan EU:n parlamentille. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksista ei suoraan tule jäsenmaille seuraamuksia. Mikäli se havaitsee puutteita, komission velvollisuus on ryhtyä toimenpiteisiin. Komissio voi avata oman tarkastuksen tilintarkastustuomioistuimen havaintojen perusteella.

Seurauksena tulee yleensä rahoitusoikaisu


Komission tarkastuksesta tarkastuksen sulkemiseen voi kulua pari vuotta. Yleensä lopputuloksena on jonkin suuruinen rahoitusoikaisu jäsenmaalle.

Komission tarkastajat tietävät jäsenmaissa kiertäessään, mitkä ovat vaikeasti sovellettavia asioita ja missä on virheitä useissa jäsenmaissa. Jos EU-komission tarkastuksissa havaitaan huomautettavaa kansallisten viranomaisten tekemissä tarkastuksissa, komissio määrää rahoitusoikaisun. Tämä merkitsee, että jäsenvaltion on palautettava tukivaroja EU:lle. 

Suomeen rahoitusoikaisuja on kohdistunut vähän verrattuna muihin EU-maihin. Tämä johtuu virheiden määrästä ja siitä, että neuvotteluissa komission kanssa rahoitusoikaisuvaatimuksia on saatu alennettua.

Heli Pöyhönen
hanketarkastusyksikön johtaja

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti