tiistai 11. elokuuta 2015

Herkullisia tarinoita herkullisten nimisuojatuotteiden takana

Tiedätkö, mitä yhteistä on karjalanpiirakalla, kalakukolla ja sahdilla? Entäs Puruveden muikulla ja Kainuun rönttösellä? Mikä yhdistää Kitkan viisaan, Lapin puikulan, Lapin Poron lihan, Lapin Poron kuivalihan, Lapin Poron kylmäsavulihan?

Kyllä, aivan oikein! Ne kuulostavat herkullisilta. Ja totta! Tuotteita yhdistää EU:n
nimisuojajärjestelmä, joka kertoo tuotteiden laadusta. Jos sana EU ja sana järjestelmä saavat byrokraattisuuden hikikarpalot helmeilemään otsallasi ja mielenkiintosi herpaantuu, jatka siitäkin huolimatta lukemista. Tuotteiden taakse kätkeytyy aina tarina, joka saattaa kiinnostaa sinua enemmän. Tietenkin hyvän ruuan lisäksi!

Tunnet varmaankin hyvin esimerkiksi italialaisen mozzarellajuuston tai Prosciutto di Parma -kinkun, kreikkalaisen fetajuuston tai ranskalaisen roquefortjuuston. Kun tunnistat elintarvikkeen nimen, tiedät mitä syöt.

Italialaiset, kreikkalaiset ja ranskalaiset ovat ylpeitä omista nimisuojatuotteistaan ja niiden erikoisluonteestaan. Myös matkailijalle ne antavat turvan tuotteen laadusta. Nimisuoja antaa tuotteelle lisäarvoa. Tutkimusten mukaan tuotteiden hinta on keskimäärin 1,7-kertainen vastaaviin tavanomaisiin tuotteisiin verrattuna. Miksi emme me sitten olisi ylpeitä vastaavista suomalaisista tuotteistamme ja hyödyntäisi järjestelmää nykyistä enemmän? Suomessahan kirjattiin viime vuonna 5,7 miljoonaa ulkomaista yöpymistä. Kun yhdistämme vielä matkailuun ruokailun, käsissämme on aarre, mitä ei kannata hukata.

Vaatimattomuus ei nyt kaunista 


Vaikka me suomalaiset olemme maineeltamme vähän hiljaista kansaa, niin nyt voisimme avata sanaisen arkkumme ja kertoa, millainen tarina kätkeytyy tuotteen taakse. Tarinat kiehtovat ihmisiä ja tuotteen takana oleva tarina saa tuotteen maistumaan paremmalta. Kiehtovaa, eikö totta? Kun tuotteellasi on tarina, se kannattaa kertoa rinta rottingilla koko Euroopalle. Emme saa olla liian vaatimattomia, sillä suomalainen puhdas ruoka on valttimme tässä asiassa. Tuotteemme eivät joudu häpeämään yhtään eurooppalaisten tuotteiden rinnalla. Päinvastoin.

Sen lisäksi, että nimisuojatuotteita leimaa sen oma tarina ja sillä on oma erikoisluonteensa, niin kuluttajalle suojaus on tae siitä, että tuotteen alkuperä, raaka-aineet ja valmistusmenetelmä tunnetaan. Kuluttaja saa näin enemmän luotettavaa tietoa tuotteen erikoisluonteesta, alkuperästä, tuotantotavasta sekä jalostuksesta. Nimisuoja suojaa tuotetta väärinkäytöltä, sillä nimeä ei voi kopioida. Tae nimisuojasta piilee myös värikkäässä nimisuojalogossa.

Edellä mainitun matkailun lisäksi nimisuojauksesta on hyötyä vientituotteiden brändäämisessä ja markkinoinnissa. Nimisuoja on tae siitä, että tuote on laadukas ja sen laatu on valvottu. Nimisuojatuotteet ovat myös etusijalla EU-menekinedistämisrahojen hyödyntämisessä. Kuulostaa hyvältä, eikö vain? Silti Suomessa on kahden alkoholijuoman lisäksi ainoastaan 10 nimisuojattua tuotetta, kun taas esimerkiksi Italiassa niitä on lähes 300. Toki olemme Pohjoismaiden ykkösiä jo tälläkin määrällä.

Nimisuojatut tuotteet tunnetaan Euroopassa paremmin. Suomessa merkintä on jäänyt vielä vieraammaksi. EU:n tarjoamat mahdollisuudet olisi hyvä hyödyntää myös meillä, täällä maineeltaan kylmässä Pohjolassa, sillä myös meiltä löytyy tuotteita, joilla on erityisluonne. Matkailijan näkökulmasta katsottuna Suomi on hyvin eksoottinen paikka. Itse olemme liian lähellä sitä eksotiikkaa, ettemme aina huomaa sitä. Kun tähän lisätään vielä mahdollisesti vaatimattomuus ja hiljaisuus, niin tarinat voivat kätkeytyä sen taakse. Näitäkin eksoottisia ominaisuuksiamme voidaan hyödyntää yhtä eksoottisten tuotteiden markkinoinnissa. Ne asiat, mitä luulemme heikkouksiksi, saattavat olla vahvuuksiamme.

Kolme erilaista suojausjärjestelmää


Nimet voidaan suojata alkuperänimityksinä (SAN), maantieteellisinä merkintöinä (SMM) tai aitona, perinteisinä tuotteina (APT). SAN-tuotteiden tuotanto, jalostus ja käsittely tapahtuvat rajatulla maantieteellisellä alueella, kun taas SMM-tuotteiden osalta jonkin edellä mainituista on tapahduttava rajatulla maantieteellisellä alueella. APT-merkinnässä pyritään korostamaan tuotteen perinteistä koostumusta tai tuotantotapaa. Sen perinteisyys juontaa juurensa jo 30 vuoden takaa.

Aitoa, perinteistä tuotetta (APT) voidaan valmistaa missä tahansa EU:n alueella. Kaikki edellä mainitut nimisuojamerkinnät ovat voimassa EU:n alueella sekä sopimusten kautta myös kolmansissa maissa. Nimisuojaa haetaan pääsääntöisesti hakijaryhmittymänä. Tällöin suojasta tulee kaikkien niiden etu, jotka valmistavat tuotetta rekisteröidyn tuote-eritelmän mukaisesti.

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden nimisuojajärjestelmä on ollut Euroopan yhteisön laajuisena voimassa vuodesta 1992. Euroopan unionissa on rekisteröity suojattuina nimityksinä lähes 1300 tuotetta. Määrä kasvaa koko ajan. Suomessakaan asiaa ei ole jätetty oman onnensa nojaan, vaan esimerkiksi Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin hallinnoima Nimisuojasta kilpailukykyä -hanke nostaa nimisuojatuotteita maailmankartalle.

Byrokratiapeikko pois


Jos jäit pohtimaan kiehtovaa nimisuojatuotteiden maailmaa ja huomasit, että tuotteellasi on mahdollisesti tarina, jonka voisit jakaa Euroopalle, niin lisätietoa nimisuojan hakemisesta saat osoitteesta www.mavi.fi/nimisuoja tai allekirjoittaneelta. Autan mielelläni asiassa. Byrokratiaa ei kannata pelätä, sillä hakeminen ei ole vaikeaa.

Jos haluaisit tutustua jo olemassa oleviin nimisuojatuotteisiin enemmän ja äänestää suosikkiasi, niin tarinoiden ja herkkujen pariin pääset Aitoja makuja -blogin kautta.

Herkullisia hetkiä nimisuojatuotteiden parissa!


Piritta Sokura
hankekehittäjä
etunimi.sukunimi@mavi.fi
Twitter: @psokura

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti