maanantai 12. tammikuuta 2015

Maaseutuohjelman tuilla taantumaa taltuttamaan

Olen viime aikoina tuntenut avuttomuutta. EU:n maaseudun kehittämisen ohjelmakauden vaihtuminen ei ole koskaan ennen herättänyt minussa tällaista levottomuutta.

Suomi on taantumassa. YT-neuvotteluja käydään. On lomautuksia, irtisanomisia ja konkursseja. Maaseudulla mietitään elantoa ja suunnitellaan tulevaisuutta. Miten käy metallialan koneita valmistavan ja sille alihankintoja tekevän yrityksen, jos kukaan ei investoi? Entä sukupolvenvaihdos, uskaltaako lähteä maatalousyrittäjäksi? Huolet ovat lähellä, koska viljelijä tai yrittäjä voi olla tuttavasi, ystäväsi, opiskelukaverisi tai sukulaisesi. Pitkältihän elanto on kiinni EU:n maatalouspolitiikasta, toki myös omista panostuksista.

Yritysten markkinat ovat lähellä ja kaukana 


Pari vuosikymmentä sitten varoiteltiin yrityksiä, että ei pidä jäädä yhden asiakkaan varaan. Nyt suomalaiset ovat kansainvälistyneet. Internetin kauppapaikat ovat tuoneet asiakkaita kotimaakunnan ja -maan ulkopuolelta. Yritystemme asiakkaat saattavat kuitenkin olla ihan muissa maissa, jotka eivät ole näin pitkällä.

EU:n uusi ohjelmakausi koskee koko Eurooppaa. Suomi on jättänyt ohjelmansa, vastaukset ja muutokset komission muutosvaatimuksiin ensimmäisten joukossa.

Oulussa innostusta ilmassa 


Aloitimme itsenäisyyspäiväviikolla hanke- ja yritystukien uuden ohjelmakauden koulutukset Oulussa. Tilaisuudessa oli mukana uusia ja vanhoja ELY-keskusten ja Leader-ryhmien työntekijöitä.

Hanke- ja yritystukien koulutukset lähtivät joulukuun alussa liikkeelle Oulussa.
Paljon oli alueilla kysymyksiä, joitain vastauksia rakennettiin yhdessä ja joihinkin kysymyksiin vastaukset saatiin kahvitauon jälkeen. Taustajoukot ministeriössä ja Mavissa olivat puhelin- tai nettiyhteyden päässä. Avoin vuorovaikutus ja nykytekniikan nopeus tuntuivat olevan kaikille mieleen.

Oma avuttomuuden tunteeni hävisi Oulun reissun myötä. Ensimmäistä ohjelmakautta käynnistämässä olevia mavilaisia oli ilo seurata. Rohkeasti he ovat tarttuneet asioihin ja avoimesti puhuttiin siitä, että kaikki on vielä keskeneräistä. Kaikkiin kysymyksiin ei ole vielä vastauksia. Kaikkia kysymyksiäkään ei vielä ole keksitty tai esitetty.

Leader-ryhmillä merkittävä rooli 


Tukiin liittyen paljon kysymyksiä Oulussa herättivät könttäsumma ja lump sum, kustannusten korvausmenettelyt ja prosenttimääräisenä korvattavat yleiskustannukset. Niitä täytyy vielä selventää. Kuittien käsittely tulisi olemaan ongelmallista, koska tieto kulkee nykyisin sähköisesti. ”Uskaltaako niitä ottaa käyttöön, jos tulee takaisinperintä?”, pohtivat Leader-ryhmien edustajat.

Leader-ryhmillä on nyt merkittävä rooli jakaa tietoa ja erityisesti rohkaista maaseudun toimijoita tarttumaan toimeen ja nostamaan maata lamasta. Rahaa on käytettävissä sen verran, että sillä pitäisi jotain saada aikaan. Muutamia viikkoja täytyy vielä odotella ennen kuin päästään jättämään hakemuksia rahoitettavaksi ohjelmasta.

Edellisten ohjelmakausien aloituksiin verrattuna uusi tietojärjestelmämme on teknisesti valmiimpana. Tavoitteeksi hanke- ja yritystukien osalta on kaavailtu sitä, että puolet hakemuksista tulisi alussa sähköisesti Hyrrä-asiointipalvelun kautta. Nyt vaan Hyrrä pyörimään!

EU:n ja kansallista rahaa yli miljardi vuosittain 


Maaseudun kehittämisohjelmaan on varattu ohjelmakaudelle 2014–2020 rahoitusta yhteensä 8,25 miljardia euroa. Varoja on siis käytettävissä 1,17 miljardia vuotta kohti, josta osa on kansallista ja osa EU:n maaseuturahaston rahoitusta. Luvuista saat tarkempaa tietoa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta.

Eköhän tällä saada hyvä piristysruiske nykyiseen taantumaan.

Heli Pöyhönen
yksikönjohtaja

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti