keskiviikko 19. syyskuuta 2018

Mavi petraa kohti hyvää kouluarvosanaa ELY-keskusyhteistyössä


ELY-keskukset antoivat Mavin palvelusta tämän vuoden kumppanityytyväisyyskyselyssä keskimäärin kouluarvosanan 7,72. Mavi kirii kohti parempaa palvelua pienten notkahdusten jälkeen, sillä aiemmassa vuoden 2016 kyselyssä saamamme arvosana oli tyydyttävä 7,04 ja vuonna 2012 tulos oli samoin tyydyttävä 7,19. 

Kuten kyselyssä jotkut vastaajat kommentoivat, ”Mavi on kuunnellut ja ottanut palautetta hyvin vastaan ja toiminut saadun palautteen perusteella”. Kyselyssä saatu palaute antaa lisää aineksia palvelumme edelleen parantamiseen – kohti hyvää palvelua! 

Palautteesta vaarin… 

Kyselyssä ELY-keskukset arvioivat esimerkiksi Mavin palvelua, ohjeistusta, koulutuksia, viestintää, käytöntukea ja maaseutuverkoston toimintaa sekä Mavin tuottamia tietojärjestelmiä.

Noin 75 % vastaajista piti Mavin palvelua kokonaisuutena joko hyvänä tai erinomaisena, ja kaksi kolmesta vastaajasta piti ohjeistusta joko hyvänä tai erinomaisena. Myös viestintää arvioitiin myönteisesti: keskimäärin neljä viidestä vastaajasta piti tukien hakemiseen, maksamiseen, valvontaan, tukitietojen julkistamiseen ja sähköiseen asiointiin liittyvää viestintää joko erinomaisena tai hyvänä. Sen sijaan eniten petrattavaa on raportointi- ja seurantatietojen viestinnässä; puolet vastaajista arvioi sen tyydyttäväksi tai heikoksi.  

Vastaajat olivat tyytyväisiä koulutuksiin. Keskimäärin neljä viidestä vastaajasta oli joko täysin samaa mieltä tai samaa mieltä siitä, että koulutusmateriaali on selkeää, koulutus ajankohtaista tai sisältö asiantuntevaa.  

Tietojärjestelmille ja käytöntuelle kiitosta - keskeneräisyydet hankaloittavat 

Arviot Mavin ELY-keskuksille tuottamista tietojärjestelmistä parantuivat verrattuna viime kyselyyn. Yli 70 % vastaajista oli nyt joko täysin samaa mieltä tai samaa mieltä väitteestä ”Uusi Tukisovellus on helppokäyttöinen” ja ”Uusi Tukisovellus on nopea”. Vuoden 2016 kyselyssä näin arvioi noin puolet vastaajista. 

Myös Hyrrä-järjestelmän kehittymistä arvostettiin: kaksi kolmesta vastaajasta oli täysin samaa mieltä tai samaa mieltä väitteestä ”Hyrrä-järjestelmä on helppokäyttöinen” ja ”Hyrrä-järjestelmän palvelu on nopea”. Sen sijaan vain yksi neljästä oli täysin samaa mieltä tai samaa mieltä siitä, että ”Hyrrä-järjestelmä on toimintavarma”. Hyrrän kehittämistä kiiteltiin, mutta palautteen perusteella työtä riittää mm. keskeneräisyyksien loppuun saattamisessa sekä tarkisteiden ja raporttien kehittämisessä.

Tietojärjestelmien käytöntuki sai palvelustaan huikean kouluarvosanan 8,3! ”Ystävällistä, iloista ja asiantuntevaa palvelua, joskus vastataan liian hitaasti”, arvioitiin. Näin hyvää käytöntuen palvelutasoa on tärkeää pitää yllä, sillä teemme yhdessä työtämme asiakkaitamme varten.    

Vastaajien aktiivisuus maaseutuverkostossa laimeahkoa 

Kyselyssä mitattiin myös vastaajien aktiivisuutta maaseutuverkoston toiminnassa. Vastausten perusteella voi vetää johtopäätöksen, että vastaajista suurin osa ei koe olevansa aktiivinen verkostoviestinnässä, maaseutu.fi:n hyödyntämisessä tai osallistumisessa maaseutuverkoston tilaisuuksiin, toiminnan ideointiin tai suunnitteluun. Maaseutuverkostopalveluiden toimintaa toivottiin kehitettävän koko maaseutuohjelman tarpeisiin ja esimerkiksi maaseutu.fi -sivuston hakutoimintoja ehdotettiin parannettavan, jotta materiaalit löytyisivät paremmin. 

Ruokavirastossa asiakkaat ja kumppanit tekemisen ytimessä

Organisaatiouudistusten tavoitteena on toimia tehokkaammin, laadukkaammin ja paremmin, asiakkaita ja kumppaneita kuunnellen – niin myös tammikuussa 2019 aloittavassa Ruokavirastossa ja aikanaan myös maakunnissa. Ilman asiakkaita organisaatio on tarpeeton. Palvelemme asiakkaitamme yhteistyössä kumppaneidemme, ELY-keskusten ja kuntien kanssa. Palaute on meille tärkeää ja siksi kyselyt toteutetaan jatkossa myös Ruokavirastossa.

Mavi vastaa asiakasstrategian 2020 toimenpiteillä ELY-keskusten kehittämisehdotuksiin. Tällä tiellä on hyvä jatkaa myös Ruokavirastossa.


Raisa Ikonen
Aluekehittämispäällikkö

keskiviikko 12. syyskuuta 2018

Tutkimusmatkalle ruokaan Isac Elliotin kanssa

Suomalaiset lapset ja nuoret päiväkodeissa ja kouluissa saavat ryhtyä ruokatutkijoiksi. Koko maan kattava Ruokatutka-kampanja vie lapset ja nuoret matkalle tutustumaan terveellisiin ruokailutottumuksiin sekä pohtimaan muun muassa sitä, mistä ja miten ruoka lautaselle päätyy.

Kampanjan ensimmäisen vuoden tutkimusmatkailijana on laulaja Isac Elliot. Hänen ja Ruokatutkan tähtijuontajan Dabin kanssa lapset pääsevät muun muassa tutustumaan maitotilaan, kasvihuoneeseen ja kokkaamaan ruokaa. Tutkimuksen aiheeksi nousee esimerkiksi se, mitä lehmät tekevät ja pestäänkö lehmiä. Tutkimusmatkalle on mukava lähteä Isacin kanssa, joka on aidosti kiinnostunut ruoasta, sen alkuperästä ja ruoan merkityksestä osana terveellistä elämää. Isacin ja Dabin tähdittämät videot tipahtelevat lukuvuoden mittaan RuokaTutkaTubeen, joka kannattaakin ottaa seurantaan.

Sen lisäksi, että lapset ja nuoret pääsevät tekemään tutkimusmatkaa Isac Elliotin kanssa, on jokaisella myös mahdollisuus tutkia itse: omaa ruokaosaamistaan on mahdollista laittaa testiin Testaamossa, RuokaTutkaTubeen voi tehdä omia ruokatutkimusvideoita tai voi osallistua yksin tai porukalla Ruokatutkan järjestelmiin kilpailuihin. Ruokatutka-peli vie pelaajat mukaan matkalle RuokaTutka-saarelle pohtimaan muun muassa ruokavalintoja.  Ruokatutka.fi toimii kaiken materiaalin kotipesänä. Sivut päivittyvätkin koko ajan, joten uudet materiaalit kannattaa käydä tarkistamassa viikoittain.

Ruokatutka on tarkoitettu lasten ja nuorten lisäksi myös kasvattajille – vanhemmille, opettajille ja keittiöhenkilökunnalle. Ruokatutkan sivuilla on kasvattajille tarkoitettu osio, josta löytyy valmista opetusmateriaalia ja videoita esimerkiksi makukoulujen pitämiseksi. Lisäksi Ruokatutkassa olevia testejä ja pelejä voi hyvin käyttää osana opetusta. Osa tehtävistä on yksilötehtäviä, osa pienemmälle ryhmälle tai koko koululuokalle suunniteltuja kokonaisuuksia.

 Ruokatutka on osa Euroopan unionin rahoittamaa koulujakelujärjestelmää, josta maksetaan koulumaito- ja kouluhedelmätukea. Tavoitteenamme on tukea koulujen, päiväkotien ja kotien ruokakasvatusta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkisti juuri tutkimuksen, jonka mukaan harva koululainen syö kouluruokailusuositusten mukaisen annoksen. Tämän vuoksi on tärkeää, että lapsilla ja nuorilla herää kiinnostus ruokaa kohtaan. Tutkimalla ja oppimalla lapset ja nuoret voivat saada tietoa esimerkiksi maataloudesta, terveellisistä ruokailutottumuksista, kestävästä tuotannosta ja ruokahävikin välttämisestä. Euroopan unionin ja siten myös meidän pitkän tähtäimen tavoitteenamme on kasvattaa lapsista aktiivisia toimijoita, jotka osaavat tehdä terveellisiä ruokavalintoja.

Ruokatutkan löydät osoitteesta:

Nappaa seurantaan ja tule mukaan tutkimusretkelle!

Jenni Anttila
Ylitarkastaja

keskiviikko 5. syyskuuta 2018

Mavi on kasi miinuksen oppilas

Tämän kouluarvosanan Mavin palvelusta antoivat kuntien maaseutuhallinnon työntekijät joka toinen vuosi tehtävässä kumppanityytyväisyyskyselyssä. Koulussa 8– kokeesta tarkoittaa, että hyvin meni, mutta jotain voisi tehdä paremminkin. Samaa ajattelua voi soveltaa myös kumppanityytyväisyyskyselyn tuloksiin.

Toisia kuunnellen kohti parempia tuloksia

 

Kyselyssä kunnat arvioivat esimerkiksi Mavin palvelua, ohjeistusta, koulutuksia ja viestintää sekä Mavin tuottamia tietojärjestelmiä. Kaksi kolmesta vastaajasta piti Mavin palvelua joko hyvänä tai erinomaisena ja neljä viidestä vastaajasta ohjeistusta hyvänä tai erinomaisena. Myös Mavin kunnille tuottamia tietojärjestelmiä arvostettiin: kolme neljästä vastaajasta oli sitä mieltä, että tukien käsittelyyn käytettävä tietojärjestelmä on helppokäyttöinen ja nopea. Samansuuntaisia tuloksia saatiin kaikilta kyselyn osa-alueilta.

Tulosparannus kaksi vuotta sitten tehtyyn kyselyyn on huima. Silloin esimerkiksi Mavin palvelua piti hyvänä tai erinomaisena ainoastaan kaksi viidestä vastaajasta ja ohjeistusta noin puolet vastaajista. Toki muuta emme odottaneetkaan: edellinen kysely tehtiin juuri EU-ohjelmakauden vaihtumisen jälkeen, jolloin olimme uudistaneet esimerkiksi tietojärjestelmiämme ja ohjeistustamme nopealla tahdilla.

Kuluneen kahden vuoden aikana olemme pyrkineet kehittämään toimintaamme määrätietoisesti esimerkiksi vahvistamalla sisäistä tiedonkulkua sekä kiinnittämällä huomiota tavoitettavuuteen ja nopeaan kysymyksiin vastaamiseen.  Tavoitteenamme on ollut kuntien työntekijöiden kuuntelu, mikä näkyy kyselyn tuloksissa. Kuten yhdessä avoimessa palautteessa todettiin: ” Yhteistyö (Mavi–kunnat) on selkeästi menossa taas oikeaan suuntaan, vuoropuhelu on parantunut viime vuosina. Toisia kuunnellen asioita on mahdollisuus kehittää.”

Kyselyssä kunnat antoivat Maville myös paljon rakentavaa kritiikkiä ja parannusehdotuksia. Ohjeistuksestamme todettiin esimerkiksi, että ”Tärkeimmät ohjeet, muutokset ja tulkinnat korostetusti esille, että ei mene ohitse” ja ”Ohjelmien käyttöohjeet voisivat olla selkeämpiä ja helpommin löydettävissä.” Näihin toiveisiin vastaa osaltaan kesäkuussa avattu Ruokaviraston ekstranet Pikantti, jota käyttävät mm. kunnat ja ELY-keskukset. Pikantti on pyritty toteuttamaan sen tulevia käyttäjiä kuunnellen. Palautetta Pikantin toimivuudesta tulemme kuuntelemaan tarkasti. 

Kehitämme toimintaamme – kasi miinuksen oppilaasta kohti kiitettäviä arvosanoja


Ilman kuntia viljelijätukien maksut eivät onnistu, joten päätimme kysyä kunnilta itseltään, mitä voisimme kyselyn tulosten perusteella tehdä paremmin. Toimenpiteiden pohdintaan valjastamme kuntien maaseutupäälliköt jokasyksyisessä tapaamisessamme. Tämän vuoden tapaamisen annista poimimme mukaan kuntien näkökulmasta tärkeimmät kehittämiskohteet, jotta koko ketju toimisi entistä paremmin viljelijän parhaaksi. Viemme nämä kehittämiskohteet mukanamme Ruokaviraston toiminnan kehittämiseen. Tavoitteenamme on korottaa kunnilta saamamme arvosana 8–  kohti kiitettäviä arvosanoja. Mitä paremmin pystymme palvelemaan kuntia ja jatkossa maakuntia, sen sujuvammin myös rahat liikkuvat viljelijöille. 

Kuntien maaseutuhallinnon kumppanityytyväisyyskyselyn tulokset

Jaakko Rinne
Kehittämispäällikkö
Twitter: @rinne_jaakko

perjantai 31. elokuuta 2018

Automatisaatio ei ole mörkö vaan koodarin kaveri

Sähköinen asiointi alkaa joillakin aloilla olla jo pääasiallinen tapa, miten kansalainen käyttää valtionhallinnon palveluja. Esimerkiksi maatalouden ja maaseudun kehittämisen asioinnissa sähköisen asioinnin osuus on noin 90 prosenttia. Tämä asettaa asiointipalveluille korkeita laatuvaatimuksia: järjestelmien on oltava käytettävyydeltään ja toimintavarmuudeltaan riittävän hyviä. Järjestelmät eivät myöskään ole koskaan valmiita – aina tulee uusia tarpeita ja niiden myötä ominaisuuksia, jotka täytyy määritellä, koodata ja testata ennen käyttöönottoa.

Tietojärjestelmien toimivuus voidaan varmistaa vain riittävällä testauksella. Osallistuin kesällä RoboTestaus 2018 -tapahtumaan, jossa aiheena oli automaatiotestaus: testauksen suorittaminen koneellisesti erilaisten ohjelmien avulla. Automaatiotestaus tuo mieleen itsestään raksuttavia tietokoneita, monimutkaisia ohjelmointikieliä ja paljon kysymysmerkkejä. Työskentelen Maaseutuvirastossa tietojärjestelmien kehittämisen parissa – voisinko siis tosiaan saada testauskaverikseni robotin?


Viekö robotti työt?


Jos kone hoitaa testauksen automaattisesti, onko työvoimatoimiston luukulla kohta liuta työttömiä testaajia? Kuinka syvälle automaatiotestauksen maailmaan voi päästä, jos ei ole koskaan kirjoittanut yhtä ainoaa koodinpätkää? Entä miten automaatiotestausta voisi hyödyntää hyväksymistestauksissa, onko siitä enemmän hyötyä vai haittaa?

Koulutuspäivien aikana kuultiin erilaisia kokemuksia testauksen automatisoinnista. Automatisointi voi olla mukana testauksen eri tasoilla: yksikkötestauksissa, integraatiotestauksissa, järjestelmätestauksissa sekä hyväksymistestauksissa. Vaikka testejä automatisoidaan, ei manuaalisesti tehtävää tutkivaa testausta voi kokonaan unohtaa. Testiautomaatio tukee manuaalisesti tehtävää testausta. Totean helpottuneena, ettei automaatiotestausta ehkä sittenkään tarvitse pelätä kuin Muumien mörköä: automatisoinnin lisäksi tarvitaan aina myös manuaalista testausta. Automatisointi lisää testauksen määrää ja näin varmistaa ja parantaa järjestelmien laatua.

Robotti jaksaa toistoja


Testiautomaatio ei sovellu kaikkiin tapauksiin, mutta sillä voidaan saada lisää toistokertoja hyvin samanlaisina toistuviin ja aikaa vieviin testitapauksiin. Näin saadaan entistä enemmän aikaa tutkivaan testaukseen. Automaatiotestauksen avulla erilaisia testejä ehditään tekemään enemmän, jolloin testien kokonaiskattavuus paranee.

Yhdistämällä automaatiotestaus manuaaliseen testaukseen saadaan kukistettua kaikkien testaajien yhteinen vihollinen, huono laatu. Robotiikkaa tullaan jatkossa hyödyntämään monilla uusilla aloilla ja parhaimmillaan se voi tuoda lisää tehoa ja parantaa laatua. Aika näyttää, mihin kaikkeen roboteista vielä saadaankaan apua.

Hanna Rintamäki
Tietojärjestelmäasiantuntija

perjantai 3. elokuuta 2018

Yksinkertaistaminen á la DG RTD

Me täällä Mavissa olemme valmistautumassa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uuteen rahoituskauteen, joka alkaa näillä näkymin vuoden 2020 jälkeen. EU:n komission tavoitteena uudella kaudella on yksinkertaistaa rahoitusta. Siksi onkin hyvä seurata, miten komissio toteuttaa yksinkertaistamista pian käynnistyvässä Euroopan horisontti -ohjelmassaan, jonka rahoitus haetaan suoraan komissiolta. Erityisesti, kun seuraavalla rahoituskaudella kansallisesti toimeenpantavien EU-ohjelmien toimeenpano on entistä enemmän kansallisesti päätettävissä.
Maaseudun kehittämisosaston johtaja Juha Tall (kuvassa) osallistui kesäkuussa WIRE 2018 -konferenssiin, jossa kuultiin mm. yksinkertaistamisesta Euroopan horisontti -ohjelmassa. Kuva: Standortagentur Tirol

Rahoitus parhaille toteuttajille ja innovatiivisimmille ideoille

 

Euroopan horisontti -ohjelmasta vastaa komission  tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto (DG RTD). Ohjelman tarkoituksena on säilyttää EU globaalin tutkimuksen ja innovoinnin eturintamassa. Vuosiksi 2021–2027 ehdotetaan 100 miljardin euron talousarviomäärärahaa. Taustalla on havainto, että noin kaksi kolmasosaa Euroopan talouden kasvusta on viime vuosikymmenien aikana perustunut innovointiin.

Yksinkertaistaminen on Euroopan horisontti -ohjelman tavoitteiden saavuttamisen kannalta keskeinen tekijä. Mahdollisimman pieni hallinnollinen taakka voi parhaimmillaan innostaa parhaita tutkijoita ja innovatiivisimpia yrittäjiä hakemaan rahoitusta ohjelmasta.
Pääjohtaja Jean-Eric Paquet EU:n komission Tutkimus ja innovointi -pääosastolta, joka myöntää rahoitusta Euroopan horisontti -ohjelmasta. Kuva: Standortagentur Tirol


Uusi ja vaikutuslähtöisempi lähestymistapa kumppanuuksiin


Tärkeimmät yksinkertaistamiseen tähtäävät osatekijät (Euroopan horisontti -ohjelman toteuttamisen taustalla olevan  asetusehdotuksen mukaan) ovat jatkuvuus, rahoitusympäristön yksinkertaistaminen, rahoituksen saajien tavanomaisten kustannuslaskentakäytäntöjen hyväksyminen ja yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käytön lisääminen.

Jatkuvuutta suhteessa Horisontti 2020 -ohjelmaan edustavat sama perusrakenne ja yksinkertainen rahoitusmalli. Rahoitusympäristöä yksinkertaistetaan  kokoamalla yhteistyö kolmeen  erityyppiseen kumppanuuteen ja määrittelemällä  niille selkeät valintakriteerit. Näin pyritään välttämään päällekkäisyyksiä ja kaksinkertaista työtä sekä lisäämään vaikutuslähtöisyyttä.

Yksinkertaistaminen läpileikkaa koko toimeenpanon

 

Euroopan horisontti -ohjelman perussäädösten lisäksi yksinkertaistamiseen pyritään ohjelman täytäntöönpanossa. Yksinkertaistaminen kattaa avustussopimusmalleista alkaen kaikki prosessit, dokumentaation, neuvontapalvelut, tukipalvelut ja IT-palvelut. Tavoitteena on keventää osallistujien hallintotaakkaa ja nopeuttaa avustusten myöntämismenettelyä.

Lisäksi yksinkertaistamista edistää EU:n eri ohjelmien välisten synergioiden ja strategisen suunnittelun tehostaminen. Näihin ohjelmiin kuuluu mm. yhteinen maatalouspolitiikka (CAP).

DG RTD:n esimerkin innoittamana meidän on hyvä jatkaa tulevan ohjelmakauden valmistelua ja kiinnittää riittävästi huomiota kaikenlaiseen yksinkertaistamiseen ohjelman toteuttamisessa. Tuensaajien ja hallinnon näkökulmasta tärkeitä ovat yksikkökustannusten, kertakorvausten ja prosenttimääräisinä korvattavien kustannusten (flat rate) hyödyntäminen rahoituksessa. Näin rahoituksen hakemisen hallinnollinen taakka pysyy kevyenä, mikä taas houkuttelee mukaan ohjelmaa parhaiten toteuttavia toimijoita ja edistää ohjelman tavoitteiden toteutumista.

Juha Tall
Osastonjohtaja

torstai 21. kesäkuuta 2018

Rakennetukien kesäpäivät ensikertalaisen silmin

Sata silmäparia kahdessa eri linja-autossa seuraa eteläsavolaista maalaismaisemaa. Peltojen ja vihreiden metsien välistä pilkahtaa aika ajoin sinistä, pienempiä tai suurempia järviä aurinkoisessa kesäsäässä.  Mieleen tulee ruotsinsuomalaisen tuttavapariskunnan lapsenlapsen tokaisu kun tuli Etelä-Pohjanmaan lakeuksille: ”Jag ser hela världen, Minä näen koko maailman”.  Savossa ei näe samanlaista peltolakeutta kuin Pohjanmaalla. On hyvä olla välillä kotoaan poissa, jotta näkee miten erilaisissa olosuhteissa eletään ja yritetään pienen maamme eri puolilla.



Menossa on Rakennetukien kesäpäivien yritysvierailupäivä Mikkelin seudulla. Tämä on 18. kerta, kun tämä rakennetukiasioista vastaavien asiantuntijoiden kokoontuminen järjestetään. Tapahtuma kiertää vuosittain eri puolilla kaunista maatamme ja tällä kerralla järjestelyistä vastaa Etelä-Savon ELY-keskus yhteistyössä Maaseutuviraston ja verkostopalveluiden kanssa. Osallistujat ovat kautta Suomen muun muassa ELY-keskusten, ProAgrian ja pankkien edustajia. Mukana on myös maa- ja metsätalousministeriön ja Maaseutuviraston väkeä. Itse olen mukana ensimmäistä kertaa vaikka työhistoriaa Mavissa on jo yli 10 vuotta.

Muistojen maatila

Kesäistä maalaismaisemaa katsellessani mieleeni palautuu rakkaana oma lapsuus eteläpohjalaisella maatilalla. Siihen aikaan, 50- ja 60-lukujen vaihteessa, kotitilalla oli kymmenkunta lehmää, vasikoita, hevonen ja navetan ylinen täynnä kanoja. Pienen tytön luottamustehtävänä oli kesäisin aamulypsyn jälkeen ajaa lehmät laitumelle muutaman sadan metrin päähän ja taas iltalypsyä varten takaisin navetalle. Erityisesti Irina-niminen isohko johtajalehmä vähän pelotti, mutta sekin totteli aikansa ärhenneltyään.

Tuolla lapsuuden maatilalla on noiden päivien jälkeen tapahtunut suuria muutoksia, aivan kuten monella muullakin suomalaisella tilalla. Lehmät vaihtuivat 70-luvulla sikoihin, niistä luovuttiin 80-luvun lopulla ja keskityttiin viljantuotantoon. Suvun hallussa pitkään ollut tila myytiin vieraalle kolmisen vuotta sitten ja nykyään siellä tuotetaan häränlihaa.

Maatalous muuttuu ja kehittyy

Suomalaisen maatalouden perusta on sellaisissa pienissä perheviljelmissä kuin oma kotitilani oli aikoinaan. Nykyään maatilat ovat yhä suurempia, tuotanto tehostuu ja erikoistuukin – rakennetuet ovat viljelijöiden apuna kilpailukyvyn parantamisessa: tukemassa aloittavia viljelijöitä ja investointeja.

Rakennetukien kesäpäivillä tutustumme paikallisissa vierailukohteissa nykyaikaiseen yrittäjyyteen ja maatalouteen. Pienen eteläpohjalaisen maatilan kasvattina tuntuu kuin olisi päässyt satumaailmaan, niin paljon ala on muuttunut omista lapsuusmuistoista. Vaikka tuotanto kehittyy, niin maatalousala on edelleen kovaa työtä – ei mitään ruusuilla tanssimista.

Luottamusta maatalouden ja maaseudun tulevaisuuteen antaa nuorten kiinnostus alaan. Eteläsavolaisella maitotilalla oli 9-vuotiaalla tulevalla isännällä selvät suunnitelmat tilan jatkamisesta – hyvä niin.

Eija Heinonen
kehittämissuunnittelija

torstai 14. kesäkuuta 2018

Komission mittanauhat museoidaan?

Euroopan komissio ei enää tarkasta tuensaajia! Näin annettiin ymmärtää 1.6.2018 julkistetussa ehdotuksessa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan EU-asetuksiksi tulevalle ohjelmakaudelle 2021–27.

ELY-keskusten ohjelmavastaavien opintomatkan osallistujat olivat Brysselissä tutustumassa EU-komissioon ja Suomen EU-edustajistoihin erityisen otollisena aikana, juuri ehdotuksen julkaisuhetkellä kesäkuun alussa. Kotiin viemisinä saimme EU-politiikan kiemuroiden, Suomen edustajien tapaamisten, verkostoitumisen sekä hyvien käytäntöjen lisäksi viimeisintä tietoa uudesta rahoituskaudesta ja sen suuntaviivoista.

Enemmän vastuuta jäsenmaille

Suomen pysyvän edustajiston maa- ja metsätalousasioiden erityisasiantuntija Osmo Rönty kertoi meille, että merkittävä muutos aikaisempaan on, että vuodesta 2021 lähtien jäsenmaille siirrettäisiin selvästi aikaisempaa suurempi vastuu maaseudun kehittämisohjelman toimeenpanon suunnittelusta. EU:n yhteiset tavoitteet määritellään asetuksessa ja komissio hyväksyy jäsenvaltioidensa suunnitelmat, joiden on tarkoitus olla aiempaa strategisempia. Tärkeintä on, että jäsenmaan laatima ohjelma täyttää yhteiset, koko EU:n kattavat tavoitteet. Myös valvontojen osalta tilanne muuttuu, ja ehdotuksen mukaan komissio ei enää suoraan valvoisi yksittäisiä tuensaajia.

Komissio julkisti 1.6.2018 ehdotukset tulevan ohjelmakauden EU-asetuksista koskien maatalouspolitiikkaa.

Jäsenmaat siis suunnittelevat itse tuen ehdot, tukimuodot ja valvonnan. Näin ohjelmaa voidaan yksinkertaistaa ja räätälöidä kunkin maan olosuhteisiin sopivaksi. Myös neuvotteludynamiikka tulee olemaan erilainen aiempaan verrattuna, koska nyt ensimmäistä kertaa komissio julkaisi sekä lainsäädäntöesityksen että rahoitusesityksen yhtä aikaa.  Näin neuvottelut lopullisesta esityksestä pääsevät alkamaan avoimesti ja puhtaalta pöydältä.

Vain viestimällä voi vaikuttaa

ELY-keskusten ohjelmavastaavien opintomatkan väki kuunteli tarkalla korvalla myös mitä MTK:n Brysselin toimiston, DG AGRI:n sekä Kataisen kabinetin henkilöstöllä oli kerrottavana uuden kauden mahdollisuuksista.  Suomen elinolojen ja ympäristön erityispiirteet täytyy huomioida EU:n yhteisessä maatalouspolitiikassa, johon vaikuttaminen on haastavaa mutta ei mahdotonta.

Kirjoittaja oli mukana ELY-keskusten ohjelmavastaavien opintomatkalla Brysselissä.


Maaseudun kehittämisen varoilla aikaansaadut tulokset ja vaikutukset ovat mittavia: Suomessa on valtavasti hyviä hankkeita, joilla on merkittäviä vaikutuksia maaseutualueidemme hyvinvointiin ja kehittymiseen. Kaikkien Suomen EU-toimijoiden viesti olikin, että näistä hankkeista tulisi viestiä näkyvästi ja kuuluvasti. Joten hanketoimijat, yrittäjät ja muut maaseuturahaston avulla toimintaansa kehittävät tahot: tehkää hankkeistanne innostavia esitteitä ja sähköisiä julkaisuja, myös englanniksi. Välittäkää hyviä hanke-esimerkkejä tahoille, jotka voivat viedä viestiänne eteenpäin, aina EU-komissioon saakka. Siellä on suuri halu tietää Suomen hyvistä käytännöistä ja kuulla ohjelman toteutumisesta – näin komission valmistelemat asetukset heräävät eloon ja tuovat esiin yhteisen EU-politiikan hedelmät. Vain viestimällä voi vaikuttaa ja tuoda vaikuttavuutta esille!

Uusi kausi on jo näköpiirissä ja sen valmistelu on aloitettu eri tahoilla. Yhteistyöllä on mahdollista tehdä uudesta ohjelmakaudesta entistäkin vaikuttavampi. Unohtaa ei kuitenkaan sovi nykyisen kauden toteuttamista loppuun saakka vahvasti, vakuuttavasti ja vaikuttavasti. Nykyisen kauden tavoitteiden saavuttaminen ja vaikutuksien esiintuonti on parasta harjoitusta tulevalle kaudelle suunniteltuun tulosperusteiseen toimintaan. Neuvottelut uuden kauden lopullisista säädöksistä on nyt aloitettu. Nähtäväksi jää, viedäänkö kuluvan ohjelmakauden päätteeksi komission mittanauhat todella Pariisiin Mittojen ja painojen museoon.

Kati Vaissalo
ylitarkastaja