torstai 21. kesäkuuta 2018

Rakennetukien kesäpäivät ensikertalaisen silmin

Sata silmäparia kahdessa eri linja-autossa seuraa eteläsavolaista maalaismaisemaa. Peltojen ja vihreiden metsien välistä pilkahtaa aika ajoin sinistä, pienempiä tai suurempia järviä aurinkoisessa kesäsäässä.  Mieleen tulee ruotsinsuomalaisen tuttavapariskunnan lapsenlapsen tokaisu kun tuli Etelä-Pohjanmaan lakeuksille: ”Jag ser hela världen, Minä näen koko maailman”.  Savossa ei näe samanlaista peltolakeutta kuin Pohjanmaalla. On hyvä olla välillä kotoaan poissa, jotta näkee miten erilaisissa olosuhteissa eletään ja yritetään pienen maamme eri puolilla.



Menossa on Rakennetukien kesäpäivien yritysvierailupäivä Mikkelin seudulla. Tämä on 18. kerta, kun tämä rakennetukiasioista vastaavien asiantuntijoiden kokoontuminen järjestetään. Tapahtuma kiertää vuosittain eri puolilla kaunista maatamme ja tällä kerralla järjestelyistä vastaa Etelä-Savon ELY-keskus yhteistyössä Maaseutuviraston ja verkostopalveluiden kanssa. Osallistujat ovat kautta Suomen muun muassa ELY-keskusten, ProAgrian ja pankkien edustajia. Mukana on myös maa- ja metsätalousministeriön ja Maaseutuviraston väkeä. Itse olen mukana ensimmäistä kertaa vaikka työhistoriaa Mavissa on jo yli 10 vuotta.

Muistojen maatila

Kesäistä maalaismaisemaa katsellessani mieleeni palautuu rakkaana oma lapsuus eteläpohjalaisella maatilalla. Siihen aikaan, 50- ja 60-lukujen vaihteessa, kotitilalla oli kymmenkunta lehmää, vasikoita, hevonen ja navetan ylinen täynnä kanoja. Pienen tytön luottamustehtävänä oli kesäisin aamulypsyn jälkeen ajaa lehmät laitumelle muutaman sadan metrin päähän ja taas iltalypsyä varten takaisin navetalle. Erityisesti Irina-niminen isohko johtajalehmä vähän pelotti, mutta sekin totteli aikansa ärhenneltyään.

Tuolla lapsuuden maatilalla on noiden päivien jälkeen tapahtunut suuria muutoksia, aivan kuten monella muullakin suomalaisella tilalla. Lehmät vaihtuivat 70-luvulla sikoihin, niistä luovuttiin 80-luvun lopulla ja keskityttiin viljantuotantoon. Suvun hallussa pitkään ollut tila myytiin vieraalle kolmisen vuotta sitten ja nykyään siellä tuotetaan häränlihaa.

Maatalous muuttuu ja kehittyy

Suomalaisen maatalouden perusta on sellaisissa pienissä perheviljelmissä kuin oma kotitilani oli aikoinaan. Nykyään maatilat ovat yhä suurempia, tuotanto tehostuu ja erikoistuukin – rakennetuet ovat viljelijöiden apuna kilpailukyvyn parantamisessa: tukemassa aloittavia viljelijöitä ja investointeja.

Rakennetukien kesäpäivillä tutustumme paikallisissa vierailukohteissa nykyaikaiseen yrittäjyyteen ja maatalouteen. Pienen eteläpohjalaisen maatilan kasvattina tuntuu kuin olisi päässyt satumaailmaan, niin paljon ala on muuttunut omista lapsuusmuistoista. Vaikka tuotanto kehittyy, niin maatalousala on edelleen kovaa työtä – ei mitään ruusuilla tanssimista.

Luottamusta maatalouden ja maaseudun tulevaisuuteen antaa nuorten kiinnostus alaan. Eteläsavolaisella maitotilalla oli 9-vuotiaalla tulevalla isännällä selvät suunnitelmat tilan jatkamisesta – hyvä niin.

Eija Heinonen
kehittämissuunnittelija

torstai 14. kesäkuuta 2018

Komission mittanauhat museoidaan?

Euroopan komissio ei enää tarkasta tuensaajia! Näin annettiin ymmärtää 1.6.2018 julkistetussa ehdotuksessa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan EU-asetuksiksi tulevalle ohjelmakaudelle 2021–27.

ELY-keskusten ohjelmavastaavien opintomatkan osallistujat olivat Brysselissä tutustumassa EU-komissioon ja Suomen EU-edustajistoihin erityisen otollisena aikana, juuri ehdotuksen julkaisuhetkellä kesäkuun alussa. Kotiin viemisinä saimme EU-politiikan kiemuroiden, Suomen edustajien tapaamisten, verkostoitumisen sekä hyvien käytäntöjen lisäksi viimeisintä tietoa uudesta rahoituskaudesta ja sen suuntaviivoista.

Enemmän vastuuta jäsenmaille

Suomen pysyvän edustajiston maa- ja metsätalousasioiden erityisasiantuntija Osmo Rönty kertoi meille, että merkittävä muutos aikaisempaan on, että vuodesta 2021 lähtien jäsenmaille siirrettäisiin selvästi aikaisempaa suurempi vastuu maaseudun kehittämisohjelman toimeenpanon suunnittelusta. EU:n yhteiset tavoitteet määritellään asetuksessa ja komissio hyväksyy jäsenvaltioidensa suunnitelmat, joiden on tarkoitus olla aiempaa strategisempia. Tärkeintä on, että jäsenmaan laatima ohjelma täyttää yhteiset, koko EU:n kattavat tavoitteet. Myös valvontojen osalta tilanne muuttuu, ja ehdotuksen mukaan komissio ei enää suoraan valvoisi yksittäisiä tuensaajia.

Komissio julkisti 1.6.2018 ehdotukset tulevan ohjelmakauden EU-asetuksista koskien maatalouspolitiikkaa.

Jäsenmaat siis suunnittelevat itse tuen ehdot, tukimuodot ja valvonnan. Näin ohjelmaa voidaan yksinkertaistaa ja räätälöidä kunkin maan olosuhteisiin sopivaksi. Myös neuvotteludynamiikka tulee olemaan erilainen aiempaan verrattuna, koska nyt ensimmäistä kertaa komissio julkaisi sekä lainsäädäntöesityksen että rahoitusesityksen yhtä aikaa.  Näin neuvottelut lopullisesta esityksestä pääsevät alkamaan avoimesti ja puhtaalta pöydältä.

Vain viestimällä voi vaikuttaa

ELY-keskusten ohjelmavastaavien opintomatkan väki kuunteli tarkalla korvalla myös mitä MTK:n Brysselin toimiston, DG AGRI:n sekä Kataisen kabinetin henkilöstöllä oli kerrottavana uuden kauden mahdollisuuksista.  Suomen elinolojen ja ympäristön erityispiirteet täytyy huomioida EU:n yhteisessä maatalouspolitiikassa, johon vaikuttaminen on haastavaa mutta ei mahdotonta.

Kirjoittaja oli mukana ELY-keskusten ohjelmavastaavien opintomatkalla Brysselissä.


Maaseudun kehittämisen varoilla aikaansaadut tulokset ja vaikutukset ovat mittavia: Suomessa on valtavasti hyviä hankkeita, joilla on merkittäviä vaikutuksia maaseutualueidemme hyvinvointiin ja kehittymiseen. Kaikkien Suomen EU-toimijoiden viesti olikin, että näistä hankkeista tulisi viestiä näkyvästi ja kuuluvasti. Joten hanketoimijat, yrittäjät ja muut maaseuturahaston avulla toimintaansa kehittävät tahot: tehkää hankkeistanne innostavia esitteitä ja sähköisiä julkaisuja, myös englanniksi. Välittäkää hyviä hanke-esimerkkejä tahoille, jotka voivat viedä viestiänne eteenpäin, aina EU-komissioon saakka. Siellä on suuri halu tietää Suomen hyvistä käytännöistä ja kuulla ohjelman toteutumisesta – näin komission valmistelemat asetukset heräävät eloon ja tuovat esiin yhteisen EU-politiikan hedelmät. Vain viestimällä voi vaikuttaa ja tuoda vaikuttavuutta esille!

Uusi kausi on jo näköpiirissä ja sen valmistelu on aloitettu eri tahoilla. Yhteistyöllä on mahdollista tehdä uudesta ohjelmakaudesta entistäkin vaikuttavampi. Unohtaa ei kuitenkaan sovi nykyisen kauden toteuttamista loppuun saakka vahvasti, vakuuttavasti ja vaikuttavasti. Nykyisen kauden tavoitteiden saavuttaminen ja vaikutuksien esiintuonti on parasta harjoitusta tulevalle kaudelle suunniteltuun tulosperusteiseen toimintaan. Neuvottelut uuden kauden lopullisista säädöksistä on nyt aloitettu. Nähtäväksi jää, viedäänkö kuluvan ohjelmakauden päätteeksi komission mittanauhat todella Pariisiin Mittojen ja painojen museoon.

Kati Vaissalo
ylitarkastaja

torstai 31. toukokuuta 2018

Kun komissio ryhtyi ketteräksi


Hieman yllättäen tunnistin äsken EU:n komission toiminnasta ketterää tekemistä. Vielä viime vuoden syksyllä, komission tarkastaessa toimintatapojamme maaseudun hanke- ja yritystukiin liittyen, yksi keskeinen kysymys oli: tarkastattehan te 5 %:n otantatarkastuksissa samat asiat kuin mitä tukea myönnettäessä ja maksettaessa? Kyllä tarkastimme. Rahoitusoikaisuja koskevien suuntaviivojen mukaan näin oli tehtävä. Muutoin luvassa olisi 2 %:n rahoituskorjaus, joka käytännössä tarkoittaisi aina muutaman miljoonan laskua maaseuturahastosta.

Vuoden vaihteessa valvonta-asetus muuttui olennaisesti. Hanke- ja yritystukien otantatarkastuksilla ei tarvitse enää tarkastaa samoja asioita kuin tuen myöntäjä tai maksujen tarkastaja on jo tarkastanut. Onhan se ihmetystä herättänytkin, kun ELY-keskus on ensin tutkinut tositteet ja käynyt paikanpäällä toteamassa toimenpiteen toteuttamisen. Parin päivän päästä on tullut Mavin otantatarkastuksia tekevä tarkastaja ja tutkinut samat asiat. Uuden valvonta-asetuksen myötä komissio ei enää vaadi meiltä tätä moninkertaista työtä. Tässä on menty kohti ketterää toimintamallia.

Kohti ketterää toimintamallia
Ketterä tekeminen on tietojärjestelmien kehittämisen kautta rantautunut julkishallinnonkin johtamiseen. Ketterä kehittäminen perustuu prosessijohtamisen filosofiaan, joka tunnetaan nimellä Lean-johtaminen. Tarkoituksena on oman toiminnan jatkuva kehittäminen. Karsitaan kaikki sellainen, josta ei ole hyötyä asiakkaalle. Tähän kuuluu esimerkiksi se, että virheitä, viivästyksiä, turhaa työtä, ”hukkaa” aiheuttavat syyt poistetaan mahdollisimman nopeasti. Olennaista on tuntea se, mikä on tärkeää ja tuottaa lisäarvoa asiakkaalle.

Hallinnossa säädösten muutokset on usein koettu negatiivisina asioina. Muutos edellyttää hallintoprosessilta poisoppimista. Tietojärjestelmien tekijöille muutokset aiheuttavat lisätyötä. Järjestelmiltä vaaditaan notkeutta jatkuviin muutoksiin. On toivottu, että asetukset säilyisivät samoina koko ohjelmakauden. Tämä ei kuitenkaan ole ketterää eikä näin ollen asiakaslähtöistä toimintaa.

Kokonaisuuden kannalta muutokset ovat kehittymistä. Ainakin se on tarkoitus. Vähenevillä resursseilla yritetään saada enemmän aikaiseksi karsimalla turhaa tekemistä. Ylilyöntien ja virheiden korjaamisessa voitaisiin olla vieläkin ketterämpiä.

Heli Pöyhönen
yksikönjohtaja

keskiviikko 30. toukokuuta 2018

Legojen rakentelusta oppia maakuntiin

”Isi, tuu auttaan täs legossa.” Kolmen pojan ja yhden tytön isänä tätä huutoa kuulee usein. Legojen rakentaminen on välillä hankalaa puuhaa varsinkin meidän nuorimmalle (5 v.), vaikka hän selviää jo isoistakin legorakennelmista aika pitkälle yksin. Välillä kuitenkin tarvitaan isin apua. Legoissa on yleensä hyvät ja selkeät ohjeet, mutta aina jossain välissä pojilla jää joku osa huomaamatta ja sitten etsitään yhdessä virhettä. Jo rakennettua legorakennelmaa joudutaan purkamaan ja etsimään ohjeesta kohtaa, jossa virhe on tehty. Mutta tätähän teen mielelläni, onhan meillä kotona pari kaapillista omia, yli 30 vuotta vanhoja legojani!

Työni puolesta pääsen välillä täysin samaan rooliin kuin kotona – legojen korjaajaksi. Töissä tosin avunpyyntö ei tule heleällä viisivuotiaan äänellä, vaan yleensä harmaana sähköpostina ja usein liittyen maakuntauudistukseen. Pyyntö on loppujen lopuksi taustaltaan kuitenkin sama kuin poikani pyyntö. Kun poikani ei ole huomannut tai ymmärtänyt jotain kohtaa lego-ohjeissa, niin töissä taas minulta kysytään jotain maakuntauudistuksen toimeenpanon seikkaa. Erona on toki ainakin se, että legoissa on selkeät ja tiiviit ohjeet, kun taas maakuntauudistuksessa säädöksiä tulee olemaan niin paljon, että niiden tulkitseminen on välillä työn ja tuskan takana.

Legoista rakentuu kokonaisuuksia

 

Katso MaakuntaTV:n video: Maaseudun palvelut legoina
Maakuntauudistus rakentuu pala palalta, aivan kuten lego-rakennelmat.  Ensiksi kootaan jokin osa ja sitten toinen. Lopuksi nämä liitetään yhteen ja näin lego saa lopullisen muotonsa. Jos yksikin näistä kokonaisuuksista puuttuu, lopputulos ei toimi. Maakuntauudistuksen myötä viljelijän tarvitsemat viranomaispalvelut kootaan yhteen organisaatioon. Tavoitteena on viljelijän kannalta toimiva rakennelma.

Lapsena leikin paljon legoilla naapurin pojan, parhaan kaverini kanssa. Parhaimmat leikit olivat yhteisiä, sillä toiselta löytyi sellaisia legoja, joita itsellä ei ollut. Yhtä lailla maakuntienkin kannattaa tehdä yhteistyötä ja lainailla toistensa legoja. Näin kansalaiset saavat maakuntien välisen yhteistyön kautta monipuolisemmat palvelut ilman, että kummankin maakunnan täytyy järjestää palvelut samalla tavalla.

Vain yhdellä legolla on tylsää leikkiä


Me Maaseutuvirastossa näemme tärkeänä, että viljelijätukiin ja maaseudun kehittämisen tukiin liittyvät palvelut järjestetään maakunnissa tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi, niin sanotuksi maksajavirastokokonaisuudeksi. Maksajavirastokokonaisuus on toki viljelijän näkökulmasta vain yksi osa kokonaisuutta, johon kuuluvat myös esimerkiksi lomitus ja eläinlääkäripalvelut. Kaikki osat täytyy koota oikein, jotta kokonaisuus toimii – ihan kuin legojen maailmassa. Legot ovat pitkäikäisiä palikoita, joista voi rakentaa kestäviä leluja – näin toivon mukaan myös uudistuksen tuloksena syntyvä, asiakkaitaan palveleva maakunta.

Legoja voi rakentaa uudestaan ja uudestaan


Lopuksi, legoissa on yksi erittäin hyvä puoli. Vaikka poikani pudottaisivat lego-lentohärvelin tai suutuspäissään heittäisivät sen seinään ja se hajoaisi alkutekijöihinsä, voi sen aina rakentaa uudestaan – joko ohjeen mukaan tai mielikuvitusta käyttäen aivan erilaiseksi legoksi. Aivan kuten legot, myös maakuntien palvelut voi rakentaa halutessaan uudestaan ja uudestaan. Maakuntien palveluiden pitää toki olla valmiina 1.1.2020, mutta jos sen jälkeen huomataan, että joku asia palveluissa ei toimi kuten halutaan, on palveluiden rakennetta mahdollista korjata ja muuttaa – aivan kuten legojakin.


Jaakko Rinne
tukipäällikkö
Twitter: @rinne_jaakko 




keskiviikko 18. huhtikuuta 2018

Onnistumisen perusresepti – maistuva ruoka, sujuva asiakaspalvelu ja hyvä seura

Kävin syömässä ja viettämässä iltaa viikonloppuna eräässä suosikikseni muodostuneessa ravintolassa Seinäjoella. Ruoka oli loistavaa lähiruokaa, tarjoilijat ystävällisiä ja asiakaspalveluhenkisiä ja seurakin oli hauskaa. Kaiken kaikkiaan kokemus oli taas kerran mukava. Tämä suuntasi ajatukseni Ruokavirastoon, sillä onhan myös viraston logo kuin lautanen, jolle on katettu Ruokavirastossa tarjolla olevat palvelut. 

Ruokaviraston tavoitteena tulee olla yhtä sujuva palvelu kuin viikonloppuna koin ravintolassa. Vielä tällä hetkellä tarjoamme palveluitamme kolmesta erillisestä organisaatiosta, kunnes 1.1.2019 yhdistymme Ruokavirastoksi. Saman katon alle siirtyvät Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Maaseutuvirasto Mavi ja osa Maanmittauslaitoksen tietotekniikan palvelukeskuksesta Mitpasta.


Maaseutuvirasto tasaisella uralla


Mavissa perustoimintomme ovat tällä hetkellä vakaalla pohjalla. EU:n lainsäädäntö ja kansalliset säädökset – meidän toimintamme reseptit – ovat tällä hetkellä vakiintuneet ja tutut. Henkilöstö tuntee lainsäädännön ja sen asettamat vaatimukset, kuten kokit ja tarjoilijat tuntevat oman ravintolansa reseptit. Sähköiset palvelumme toimivat, kuten asiakaspalvelu ravintolakäynnilläni. Olemme mielellämme yhteistyössä ja tekemisissä ELY-keskusten ja kuntien kanssa kuten viettäessäni iltaa seurueessani. Ja mikä parasta, suosikkiravintolani toiminta on niin vakiintunutta, että voin luottaa palveluiden toimivan käynnistä toiseen.

Samalla tavalla voin luottaa, että Mavissa maksut sujuvat vakiintuneesti myös tulevaisuudessa. Yksinkertaisesti sanottuna Mavin toiminta on kuin suosikkiravintolani toiminta: vakaata ja varmaa,  aikataulujen mukaan etenevää ja asiakaspalautetta kuunnellaan tiiviisti.

Kohti Ruokavirastoa


Ravintolamme – siis Mavin – toiminta muuttuu Ruokaviraston myötä merkittävästi. Vai kuinka merkittävä muutos itse asiassa onkaan? 

Reseptit – siis säädökset – eivät muutu tässä yhteydessä, eikä henkilökuntamme tarvitse siten tässä yhteydessä tutustua uusiin resepteihin. Sujuva asiakaspalvelu – siis sähköiset palvelumme – eivät Ruokavirastouudistuksessa muutu. Ravintolaseuramme – ELY-keskukset ja kunnat – tulee toki muuttumaan maakuntauudistuksen yhteydessä jonkin verran. Mutta silloinkin suurimmalla osalla pöytäseurueestamme vaihtuu vain organisaation logo paidan hihassa. Muutama uusi henkilökin liittyy seurueeseemme, mutta heidät toivotamme ilomielin tervetulleiksi. Voimme siis jatkaa yhdessäoloamme – yhteistyötä maakuntien kanssa – yhtä mukavissa ja toimivissa merkeissä kuin nykyisenkin seurueemme kanssa.

Reseptit ja toimintakonsepti uusiksi


Mikä sitten muuttuu? Ravintolamme reseptit ovat uudistumassa 2020-luvun alussa tulevan CAP-uudistuksen myötä. Meidän tulee hoitaa tarjoilu – sähköiset palvelumme – vähintään yhtä laadukkaasti, vaikka uusien reseptien myötä tarjoilemamme annokset muuttuvat.

Tässä vaiheessa ravintolamme henkilökunta – asiantuntijat – vievät saamaansa asiakaspalautetta ja kokemuksiaan, toisin sanoen tukien toimeenpanon näkökulmaa, eteenpäin muun muassa maa- ja metsätalousministeriöön uusien reseptien valmistelun tueksi. Haluamme tarjoilla muutamiin selkeisiin raaka-aineisiin perustuvia maistuvia tulevan kauden annoksia asiakkaillemme. Toisin sanoen toivomme, että uuden ohjelmakauden tukijärjestelmät olisivat asiakkaiden kannalta houkuttelevia ja toimeenpanon kannalta yksinkertaisesti toteutettavissa.

Toinen muutos kiteytyy hyvin Ruokaviraston logoon – toimintakonseptimme muuttuu. Jatkossa Ruokavirastosta saa palvelua lähes koko elintarvikeketju, aidosti pellolta pöytään. Mikä olisikaan parempi logo tällaiselle virastolle kuin lautanen – lautasella yhdistyvät koko Ruokaviraston toimintaympäristö, alkutuotanto, elintarviketeollisuus, ravintolat ja monet muut toimijat. Lautasella Ruokaviraston toiminta näyttäytyy myös kuluttajalle, olkoon se sitten kotona perheen kanssa ruokaillessa tai hyvässä seurassa ravintolassa, kuten minulla viime viikonloppuna.

Antti-Jussi Oikarinen
ylijohtaja
etunimi.sukunimi@mavi.fi

torstai 22. helmikuuta 2018

Maakuntauudistus mietitytti kuntien talvipäivillä



Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisten kautta kulkee vuosittain maakuntiin noin 1,7 miljardin euron rahoituspotti, jolla tuetaan kotimaista ruoantuotantoa. Tämä on merkittävin yksittäinen rahoituserä, jonka maakunnat jatkossa välittävät tuensaajille. Maaseutuelinkeinoviranomaisten työllä on siis suuri merkitys sekä maakuntien elinvoimalle että koko maan alkutuotannolle. 

Kun kolmisensataa kuntien maaseutuelinkeinoviranomaista vahvistettuna ELY-keskusten ja Maaseutuviraston väellä kokoontui Lappeenrantaan talvipäiville, ei tulevaa maakuntauudistusta voitu sivuuttaa. Maakuntauudistuksen lisäksi tammikuun lopussa järjestetyillä talvipäivillä tutustuttiin vuoden 2018 viljelijätukien muutoksiin ja luotiin katsaus myös maatalouspolitiikan uudistukseen.

Päivien pysäyttävin hetki koettiin toisena päivänä, kun osallistujilta kysyttiin nettisovellusta apuna käyttäen sitä, kuinka hyvin kuntien maaseutuhallintoa on kuunneltu maakuntauudistuksen valmistelussa. Lähes 80 prosenttia vastaajista arvioi, että alueita on kuunneltu vain heikosti tai tyydyttävästi. Vastaajista ainoastaan noin 20 prosentin mielestä alueita oli kuunneltu hyvin tai erinomaisesti.

















Tulos haastaa valmistelijoita ensinnäkin siksi, että maakuntauudistus voidaan viedä kunnialla maaliin ainoastaan aidosti kuuntelemalla niitä ihmisiä, joita uudistus ja uudistuksen valmistelu koskee. Lisäksi maakuntauudistuksessa asiakkaan tulisi olla keskiössä. Jos kuntien työntekijöitä, jotka lähes päivittäin neuvovat ja auttavat tukia hakevia viljelijöitä (asiakkaita) EU-säädöskiemuroiden kanssa, ei kuunnella uudistuksessa, niin vaarana on, että uudistus epäonnistuu asiakkaan kannalta. Tämä pätee niin maaseutuhallinnossa kuin myös muilla hallinnonaloilla, joita maakuntauudistus koskee.

Päivien aikana käydyt keskustelut kuitenkin vahvistivat sitä näkemystä, että maaseutuhallinnon koko henkilöstö kunnista ELY-keskusten kautta Maaseutuvirastoon ja maa- ja metsätalousministeriöön asti katsovat maakuntauudistuksessa samaan suuntaan. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että henkilöstön osaamisesta maakuntauudistus ei jää kiinni.

Näin valtava uudistus aiheuttaa kuitenkin luonnollisesti henkilöstössä pelkoja siitä, kuinka esimerkiksi oman työn käy – onko töitä jatkossa? Näitä pelkoja ja huolenaiheita ei tule lakaista maton alle, vaan niistä tulee keskustella. Toisten mielipiteitä tulee kuunnella aidosti ja kärsivällisesti, vaikka mielipiteiden maku ei olisikaan ehkä se, mihin on itse tottunut. Mutta vain keskustelemalla ja kuuntelemalla ”MAKU:sta” voi kaikille jäädä hyvä maku suuhun.

Teksti: 
Jaakko Rinne, tukipäällikkö
Twitter: @rinne_jaakko 

Kuva (©maaseutuverkosto): 
Tommi Ylimäki, verkostoasiantuntija

perjantai 19. tammikuuta 2018

Kohti selkeää ja ymmärrettävää viestintää



”Kirjoittaja ei ole ollenkaan ajatellut, kenen tekstiä pitäisi lukea.” Näin arvioitiin Maaseutuviraston eläinmääräilmoituksen ohjetta Maaseudun Tulevaisuuden jutussa.

Aihe on tärkeä. Toimeenpanemamme tukiasiat hausta maksuun asti näyttäytyvät viljelijöille monenlaisina teksteinä, kuten oppaina, verkkoteksteinä, tiedotteina ja lomakkeina. Tavoitteemme on, että tekstit ovat selkeitä ja ymmärrettäviä huolimatta siitä, että ne pohjautuvat usein vaikeaselkoiseen säädöskieleen.

Moni mavilainen on myös itse viljelijä. Selvää on, että työtä pyritään tekemään tuenhakija huomioiden niin pitkälle kuin säädökset sallivat. Rohkenenkin olla eri mieltä siitä, ettei tämä näkökulma olisi mielessä myös tekstejä laatiessa.

Uutiskirje tavoittaa viljelijät

Sähköisen asioinnin suosion kasvu ja ohjeistuksen siirtyminen painotuotteista verkkoon on lisännyt tarvetta johdattaa tuenhakijat tiedon lähteille. Tässä tehtävässä sähköinen uutiskirjeemme on osoittautunut nopeaksi ja tehokkaaksi välineeksi viljelijöiden tavoittamiseen: valtaosa vastaanottajista lukee uutiskirjeen jo lähetyspäivinä.

Viljelijäuutiskirjeissä pyrimme tiedottamaan ja muistuttamaan ajankohtaisista tukiin liittyvistä asioista mahdollisimman selkeästi ja ytimekkäästi. Tarvittaessa ohjaamme viljelijät laajemman ohjeistuksen pariin esimerkiksi mavi.fi-sivustolle tai verkko-oppaisiin.

Kiinnitämme erityisesti huomiota uutiskirjeiden kielen selkeyteen ja ymmärrettävyyteen. Käytämme viljelijäuutiskirjeissä erilaista kieltä kuin esimerkiksi tiedotteissa. Puhuttelemme lukijaa suoraan, suosimme aktiivia passiivin sijaan ja pyrimme välttämään pitkiä virkkeitä sekä vaikeita lauserakenteita.

Viimeisimmän palautekyselymme mukaan viljelijät pitävät uutiskirjettä hyödyllisenä ja ajankohtaisena. Noin 87 prosenttia viljelijöistä oli sitä mieltä, että uutiskirjeiden sisältö on selkeää ja ymmärrettävää.


Virkakielen kehittäminen on jatkuvaa työtä

Kuten julkishallinnossa yleensäkin, myös Mavissa merkittävä osa viranomaistyöstä on tekstien kirjoittamista. Asiantuntijoille luontevan ammattikielen valuminen tuenhakijoille suunnattuihin teksteihin voi valitettavasti näyttäytyä joskus mutkikkaana ja vaikeaselkoisena virkakielenä. Pyrimme parhaamme mukaan suoristamaan näitä mutkia, mutta kerralla sitä on mahdotonta tehdä. Muuttuvien tekstien ja muuttuvan kielen maailmassa virkakielen kehittäminen on jatkuvaa työtä.

Hyvän virkakielen tuottaminen edellyttää hyviä viestintätaitoja. Panostus henkilöstön viestintä- ja kielenkäyttökoulutukseen onkin nähty virastossamme tärkeänä. Asiakasviestinnässä olemme viime aikoina kiinnittäneet uutiskirjeiden ohella huomiota esimerkiksi verkkosivustoilla ja asiointipalveluissa käytettävään kieleen sekä viestinnän selkeyttämiseen visuaalisin keinoin. 

Pyrimme siis myös jatkossa pitämään lukijan mielessä tekstejä kirjoittaessamme. Toimeenpanemiemme tukien ehdot voivat olla monimutkaisia, mutta selkeästi ilmaistuna niiden ymmärtäminen on helpompaa.

Pia-Maria Jokipii
suunnittelija, virkakielivastaava
etunimi.sukunimi@mavi.fi
Twitter: PiaMariaJ